Kolumni: Kulttuuri ei ala vuodesta 2026

Kulttuuri on muodissa vuonna 2026. Oulu2026-juhlavuosi saa nyt lähes kaikki toimijat asemoimaan itsensä suhteessa kulttuuriin osoittaakseen oman ajankohtaisuutensa.

Myös me haluamme pysähtyä hetkeksi tämän kysymyksen äärelle. Ei siksi, että juhlavuosi tekisi kulttuurin meille hetkeksi näkyväksi, vaan siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden tuntea suurta ylpeyttä myös juhlavuottaan viettävän Leader-toiminnan roolista kulttuurin tukemisessa.

Kulttuuri ei ala vuodesta 2026. Se ei synny ohjelmista, teemoista tai juhlavista avajaisista. Kulttuuri on ytimeltään ihmisten ilmaisua, itse tekemistä ja tehdyn kokemista. Se on taitoja, arvoja, perintöä ja kokeiluja. Kulttuuri muuttuu ajassa, mutta kantaa mukanaan jotakin pysyvää. Tässä mielessä kulttuuria on kaikkialla, missä on ihminen, vaikka emme aina osaa sitä sellaiseksi nimetä. Parhaimmillaan kulttuuripääkaupunkivuosi tekee näkyväksi sen, mikä on ollut olemassa aina.

Uudessa tehtävässäni juhlavuotta tulee tarkasteltua myös rahoittajan näkökulmasta. Juhlavuoden ohjelman monipuolisuus ja laaja kuntajoukko järjestäjinä kertovat kulttuurin elinvoimasta koko alueella, myös maaseutualueilla. Samalla huomio kiinnittyy siihen, mikä jää helposti näkymättömiin. Niihin edellytyksiin, joiden varaan kulttuuri rakentuu arjessa.

Leader-toimintaa on ollut Suomessa 30 vuotta, ja Oulun seudun Leader juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Vuosien varrella kulttuurin kirjo on näkynyt monin tavoin rahoitetuissa kohteissa. Niitä ovat olleet rakenteet, kuten kyläyhdistyksen tai vanhan pappilan kunnostus, jotka mahdollistavat tekemisen vuodesta toiseen. Ja tukea yritykselle, jossa matkailuelämyksen tenho perustuu paikallisiin tarinoihin. Rahoitus on ollut tapahtumien tukemista, kuten Untorock tai toritapahtumat, jotka syntyvät paikasta, ihmisistä ja pitkäjänteisestä työstä.

Kulttuuri ei ole vain lopputulos tai esitys. Se on myös ne puitteet, joissa harjoitellaan, kokeillaan ja joskus epäonnistutaan. Usein juuri nämä jäävät huomaamatta silloin, kun huomio kohdistuu isoihin hetkiin ja näkyviin tapahtumiin.

Tänä vuonna monet kunnat panostavat kulttuuriin osana juhlavuotta tilanteessa, jossa julkinen talous on tiukalla. Se kertoo arvovalinnasta ja halusta pitää kulttuuri elävänä myös epävarmoina aikoina. Samalla se herättää perustellun kysymyksen siitä, miten kulttuurin edellytykset turvataan juhlavuoden jälkeenkin.

Ruohojuuritason rahoittajana näemme kulttuurin läheltä. Näemme ideat, jotka nousevat paikallisten yhteisöjen omasta arjesta ja halusta parantaa elämänlaatua omassa ympäristössään. Erityisesti maaseutumaisilla alueilla kulttuuri on usein sidoksissa yhteisöllisyyteen, vapaaehtoisuuteen ja sitkeyteen. Siihen, että joku jaksaa tehdä vuodesta toiseen ilman varmuutta näkyvyydestä tai korvauksesta.

Oulu2026 tarjoaa mahdollisuuden nähdä pohjoisen kulttuurin moninaisuus. Samalla se muistuttaa siitä, että kulttuurin voima syntyy arjessa ja jatkuu juhlavuoden jälkeenkin.

Kulttuuri ei ole yhden vuoden projekti. Se on ihmisten tekemää jatkumoa, joka syntyy arjessa ja kantaa yli juhlavuosien.

Tanja Lepistö
toiminnanjohtaja
Oulun Seudun Leader

Lue kolumni Tervareitissä