Vesiviljely

Perämerellä vesiviljelyä harjoitetaan Iin Vatungin edustalla ja Haukiputaan Martinniemen edustalla. Yhteensä kasvatuslupia on noin 1,5 miljoonan kilon verran. Viime vuosina tuotanto on ollut noin 300-500 tonnin luokkaa. Yli 90% Perämerellä kasvatetusta kalasta on kirjolohta. Myös pieniä määriä siikaa kasvatetaan.

Perämeren olosuhteet kalankasvatuksessa

Vesiviljelyn kannalta Perämeri poikkeaa olosuhteiltaan jonkin verran eteläisemmistä merialueista, jossa suurin osa Suomen ruokakalantuotannosta on.  Perämerellä saarien suojassa olevia kasvatuspaikkoja on vähän ja kasvatuskausi on lyhyempi. Meri jäätyy kokonaisuudessaan verrattain aikaisin ja tästä johtuen perkuuaika on lyhyempi, mikäli talvisäilytystä ei kehitetä nykyisestä.

Hyvänä puolena pohjoisessa sijainnissa on se, että viime vuosina yhä yleisemmäksi tulleet hyvin lämpimät kesät eivät Perämerellä vaikuta yhtä paljon kuin eteläisimmillä merialueilla. Perämerellä vesi pysyy yleensä viileämpänä, mikä vähentää kalatautien riskiä ja ruokintaa tarvitsee harvoin vähentää tai keskeyttää keskikesällä.

Perämerellä on potentiaalia lisätä kalankasvatusta. Merialueella on melko vähän muuta käyttöä ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaan Perämereltä löytyy eniten erinomaisesti tai hyvin vesiviljelyyn soveltuvia varteenotettavia alueita lisätä kalankasvatusta.

Ekologinen tapa tuottaa ravintoa

Kalankasvatus on ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Esimerkiksi kirjolohi kasvaa noin yhden kilon yhdellä kilolla rehua. Suomessa kalankasvatuksen vesistökuormitus on pienentynyt hurjasti edellisten vuosikymmenien aikana.

Yhä enenevissä määrin käytetään myös niin sanottua ”Itämeri rehua”, jonka pääraaka-aineena käytetään Itämerestä pyydettyä silakkaa. Näin ollen periaatteessa ravinnepäästöjen osalta päästään jopa lähelle nollaa, koska pyydetyn silakan mukana poistetaan merestä ravinteita.

 

Vaelluskalojen hoitotyö

Vaellussiian mätiä Iin Rantakestilän hautomolla.

Perämeren alueen jokiin ja jokien suualueille istutetaan vuosittain yli miljoona lohenpoikasta, noin 200 000 taimenen poikasta sekä lähes 20 miljoonaa vaellussiian poikasta. Istutuksilla on keskeinen merkitys eirityisesti vaellussiian ja lohen kaupalliselle- ja vapaa-ajankalastukselle. Suurin osa istuksista on vesivoimayhtiöiden velvoiteistutuksia, mutta etenkin vaellussiikoja istutetaan merkittäviä määriä myös rannikon kalastajainseurojen ja vesialueiden omistajien toimesta.  Vaellussiian hoitotyössä vapaaehtoistyön merkitys on suuri.