Kylähullu suurella sydämellä: Anita Sieväsestä kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla kylien kehittäjä
Tässä juttusarjassa sukellamme Oulun Seudun Leaderin historiaan ja nostamme esiin nostalgisia palasia vuosien varrelta.
Valtakunnan Virallinen XVI Kylähullu Anita Sievänen tietää, mitä yhteisöllisyys parhaimmillaan on. Kun hän muutti etelästä rakkauden perässä Pohjois-Iihin, hän ei tuntenut alueelta juuri ketään. Pari vuosikymmentä myöhemmin hän on yksi Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimmista kylätoimijoista ja yhdistysaktiivi, jonka kädenjälki näkyy myös Leader-toiminnassa Oulun seudulla.
– Kun tulin Iihin, en tuntenut ketään. Menin rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan ja löysin oman paikkani kylätoiminnasta. Nyt se on minulle elämäntapa, Anita Sievänen kertoo.
Yhdistystoiminta tutustutti pohjoispohjanmaalaisuuteen ja toi verkostoja sekä mahdollisuuden kehittää aluetta. Yksi alun merkittävistä yhdistyksistä oli Oulun Seudun Leader, silloinen Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry.
– Minulla oli muutama tärkeä niin sanottu kasvattajayhdistys, ja Oulun Seudun Leader on yksi niistä, kertoo Sievänen.
”Hallituksessa oppi tuntemaan, miten hankkeista ja rahoituksesta päätetään.”
Sievänen toimi JoMMa ry:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2012 ja Oulun Seudun Leader ry:n varapuheenjohtajana 2013-2014 ja puheenjohtajana 2014-2018. Tehtävä toi näkökulmaa paikalliseen kehittämiseen ja laajat yhteistyöverkostot Ely-keskuksesta (nyk. Elinvoimakeskus) ja Ruokavirastosta paikallisiin yhdistyksiin.
– Hallituksessa toimimisen kautta oppi tuntemaan käytännössä, miten hankkeista ja rahoituksesta päätetään, Sievänen kertoo.
Leader-toiminta käännekohdassa
Leader-toiminta on tullut tutuksi yhdistyskonkarille myös hankerahoituksen hakijan ja toteuttajan näkökulmasta. Sievänen tietää Leader-rahoituksen merkityksen kylien kehittämisessä.
”Kyliä ei olisi kehitetty tällä tasolla ilman Leaderia.”
– Jos kylätoiminnan tärkein kumppani on kunta, on Leader-rahoitus tärkein rahoitusväline. Kyliä ei olisi kehitetty tällä tasolla ilman Leaderia, painottaa Sievänen.
Vuosien varrella hakeminen on helpottunut Hyrrä-järjestelmän myötä. Lisäksi on tullut nopeita rahoituksia, kuten Nuoriso Leader ja Seniori Leader. Kiitosta saa erityisesti kuntien puskurilainajärjestely.
– Kuntien ja kaupunkien myöntämä puskurilaina yhteisöjen hankkeille on helpottanut kehittämistä. Ilman sitä monet kylät eivät voisi käynnistää hankkeita, Sievänen kiittelee.
Leader-toiminta on vuoden 2027 jälkeen taitekohdassa EU:n maaseutupolitiikan uudistuessa. Rahoitus on vähenemässä ja jäsenmaat päättäisivät jatkossa itse Leader-toiminnan laajuudesta.
Muutos herättää huolta.
– Jos Leader-toiminta ei jatkuisi Suomessa samanlaisena, se vaikuttaisi vapaaehtoistyön ja palveluiden vähenemiseen. Niiden väheneminen taas samalla edesauttaisi maaseudun autioitumista ja poismuuttoa. Entä millaiset arjen edellytykset olisi lopulta ihmisillä, joiden olisi pakko jäädä? Sievänen pohtii.
Eroon ennakkoasenteista
”Kannattaa lähestyä rohkeasti ihmisiä ja kysyä. Usein oletetaan, että toiset eivät ehdi tai halua osallistua, mutta tiedetäänkö todella.”
Tällä hetkellä Sievänen toimii Pohjois-Iin kyläyhdistyksen puheenjohtajana, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n puheenjohtajana sekä varajäsenenä Suomen Kylien hallituksessa. Viimeisimpänä projektinaan hän kiersi Pohjois-Pohjanmaan kyliä Hullun älykkäät kylät -hankkeessa, jossa heräteltiin hiipuvia kyliä ja kannustettiin uusiin toimintamalleihin.
Moni yhdistys kamppailee vapaaehtoisten löytämisen kanssa. Sieväsellä on siihen yksinkertainen neuvo:
– Kannattaa lähestyä rohkeasti ihmisiä ja kysyä. Usein oletetaan, että toiset eivät ehdi tai halua osallistua, mutta tiedetäänkö todella. Ja miten mukavalta se voi tuntua, kun joku pyytää mukaan! Sievänen tiivistää.
Erityisesti hän toivoo lisää nuoria mukaan toimintaan. Pohjois-Iissä haasteeseen on tartuttu tekemällä yhteistyötä paikallisen koulun kanssa.
– Meillä on onneksi Pohjois-Iissä oma koulu, jonka kanssa teemme yhteistyötä. Ensi vuonna meillä on yhteinen juhla, kun koulu täyttää 130 vuotta ja kyläyhdistys 40 vuotta.
Pienillä teoilla suuri vaikutus
Sievänen kannustaa haastamaan omia ennakkoluuloja yhdistystoimintaa kohtaan. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan.
”Jokainen voi osallistua omalla tavallaan ja ajallaan.”
– Kaikkien ei tarvitse lähteä mukaan täysin sydämin. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan ja ajallaan. Osa voi maksaa vaikka vain jäsenmaksun ja mahdollistaa siten yhdistyksen toimintaa ja kehittämistä, Sievänen kertoo.
Hän on nähnyt, miten pienillä asioilla on suuri merkitys. Pohjois-Iissä, noin tuhannen asukkaan kylässä, yhteisöllisyys näkyy arjessa. Kylä palkittiin Valtakunnallisena Vuoden kylänä vuonna 2009, ja sitä kehitetään edelleen suunnitelmallisesti. Vuonna 2023 Pohjanmaan Vuoden maisemateko löytyi myös Pohjois-Iistä Hiastinhaaran varrelta lammaslaitumineen. Alueesta on tullut suosittu ja tunnettu virkistyskohde, jonka kunnostukseen saatiin myös Oulun Seudun Leader ry:n myöntämän rahoitus 2016.
– Meillä on ajantasaiset verkko- sekä Facebook-sivut, joista löytää meistä tietoa. Otamme uudet tulijat vastaan ja kotoutamme heidät Kyläkummien kautta mukaan toimintaan, Sievinen tiivistää kylän menestyksen salaisuuden.
Sievänen muistuttaa, että nettisivu tai some voi olla ainoa yhteys kyläelämään, kun nuoret lähtevät kylistä opiskelemaan,
Antaa enemmän kuin ottaa
”Olen nähnyt, miten paljon hyvää kylätoiminnalla voi saada aikaan.”
Vaikka Sievänen on jo eläkkeellä, ei tahti yhdistysaktiivina pysähdy.
– En osaisi olla tekemättä mitään, hän nauraa
Palo sytyttää myös muita kylätoimintaan on säilynyt vuodesta toiseen.
– Kyllä tämä antaa paljon enemmän kuin ottaa. Olen nähnyt, miten paljon hyvää kylätoiminnalla voi saada aikaan, Sievinen tiivistää.