Painopisteet

Saimme rahoitusta 950 000€ Euroopan meri-, kalatalous-, ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) paikallisen Kalaleader-strategian toteuttamiseen. Tästä rahoituksesta 25% käytetään aktivointiin sekä strategian toteuttamiseen ja loput 75% paikallisten kehityshankkeiden rahoittamiseen. Kalaleader-strategia kattaa kaupallisen kalastuksen, kalan jalostuksen, vesiviljelyn sekä kalastusmatkailun alueellisen kehittämisen tavoitteet. Strategia tulee ohjaamaan paikallisen kehittämisen rahoituksen käyttöä.

Perämeren rannikon Kalaleader-strategiaan on valittu viisi painopistealuetta. Jokaiselle on määritelty esimerkinomaisesti lista toimenpiteitä ja antaa suuntaa kalatalousalan kehittämiskohteista Perämeren rannikolla. Pieni rahoituskehys ei mahdollista kaikkien toimenpiteiden rahoittamista, mutta kehittämistoimia voidaan mahdollisuuksien mukaan ohjata myös muista rahastoista rahoitettaviin hankkeisiin.

Strategian läpileikkaavina teemoina ovat kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys sekä verkostojen hyödyntäminen ja kehittäminen. Näitä teemoja sovelletaan jokaisessa strategian painopistealueessa. Strategiassa ympäristön kannalta keskeistä on alueen omien kalavarojen hyödyntäminen tehokkaasti ja kestävästi. Rahoitettavien hankkeiden osalta kestävyys syntyy hankkeiden kustannustehokkuuden ja jatkuvuuden kautta. Hanketoiminnalla pyritään synnyttämään pysyviä toimintamalleja, joissa ympäristö ja kestävä kehitys on huomioitu. Verkostoja hyödyntämällä hyviä toimintatapoja voidaan levittää alueelle sekä hanketoiminnassa välttää resurssien käyttöä päällekkäisiin toimenpiteisiin, joita esimerkiksi muilla alueilla on tehty tai tehdään.

Painopisteelle on varattu 20 % kokonaisrahoituksesta.

Perämeren rannikon kalatalouden kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on kalastuksen elinvoimaisuuden säilyttäminen. Kalatalousalalle, etenkin kaupalliseen kalastukseen, täytyy saada uusia yrittäjiä ja investointeja, jotta paikallista kalaa saadaan jatkossakin markkinoille. Keskiössä on löytää jatkajia eläköityvien yrittäjien tilalle. Tätä voidaan edistää parantamalla alan vetovoimaisuutta. Alan positiivinen markkinointi ja esimerkiksi panostukset kalastajien työhyvinvointiin tekevät alasta houkuttelevamman myös nuorten keskuudessa. Edelleen kalastuksen elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta keskeistä on löytää ratkaisuja hyljevahinkojen ehkäisemiseen sekä panostaa kalasatamien kunnossapitoon ja kehittämiseen.

Toimenpiteet

Investointien aktivointi ja helpottaminen neuvontatyön avulla sekä tiedon levittäminen eri mahdollisuuksista. Neuvonta- ja aktivointityön avulla helpotetaan niin toimialan yrittäjien kuin kuntien investointeja, joilla parannetaan toimialan tulevaisuuden edellytyksiä. Niin ikään neuvontatyöllä helpotetaan tiedon ja uusien käytäntöjen siirtymistä toimijoiden kesken niin muualta kuin oman alueen sisälläkin.

Toimet hyljevahinkojen vähentämiseksi. Merialueella on ollut tilanne, jossa hylkeiden suuri määrä ja niiden haitat kalastukselle ovat tehneet perinteisestä verkko- ja rysäkalastuksesta heikosti kannattavaa tai kannattamatonta. Joiltain perinteisiltä kalastusalueilta kalastus on jopa loppunut kokonaan. Jotta pienimuotoinen rannikkokalastus elinkeinona ylipäätään saataisiin säilymään, täytyy aktiivisesti etsiä ratkaisuja haittojen vähentämiseksi.

 Uusien kalastajien houkuttelu alalle ja kynnyksen madaltaminen kaupalliseksi kalastajaksi ryhtyville. Alan elinvoimaisuuden kannalta on kriittistä löytää uusia kalastusyrittäjiä ja jatkajia eläköityvien yrittäjien tilalle. Alan houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvitaan positiivista markkinointia. Alalle tulevien kynnystä voidaan helpottaa esimerkiksi valmennushankkeiden avulla.

Panostukset kalastajien työhyvinvointiin. Ammattikalastus on fyysisesti kuormittavaa työtä, jossa esimerkiksi työergonomia on usein hyvin puutteellista. Tulevaisuudessa on tärkeää parantaa kalastajien työhyvinvointia, jotta työura ei katkeaisi liian kuormittavuuden takia.

Kalasatamaverkoston ylläpitäminen. On tärkeää, että kalasatamaverkosto säilyy kohtalaisen tiheänä, sillä kalastus tapahtuu pitkin rannikkoa. Kunnalliset satamat helpottavat huomattavasti uusien kaupallisten kalastajien alalle tulemista. Myös yhteiskäytössä olevat yksityiset satamat ja niiden käytön organisointi tulevat jatkossa olemaan mahdollisia kehittämisen kohteita.

Painopisteelle on varattu 20 % kokonaisrahoituksesta.

Kala resurssina Perämerellä on erittäin vajaasti hyödynnetty. Vaelluskaloja lukuun ottamatta kaikkia kaupallisesti pyydettyjä kalalajeja voitaisiin pyytää kestävästi nykyistä enemmän. Erityisesti silakka, kuore ja särkikalat ovat kaloja, joita ei juurikaan Perämerellä hyödynnetä ihmisravintona. Niin ikään sesonkien saalishuippuja pitäisi pystyä hyödyntämään tehokkaammin. Tämä koskee erityisesti muikun ja karisiian syksyistä pyyntiä. Kaloille täytyy löytyä uusia käyttökohteita, jotta niitä saadaan markkinoille enemmän ja sitä kautta kalastajan hinta pysymään järkevällä tasolla myös sesonkeina.

Vesiviljelyn puolella tavoitteena on saada tuotantomääriä kasvatettua. Vuonna 2017 Perämerelle saatiin uusi miljoonan kilon kasvatuslupa, mikä mahdollistaa alueen selvästi suuremman kasvatetun kalan tarjonnan tulevaisuudessa.

Toimenpiteet

Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien pyynnin kehittäminen. Viime vuosina vajaasti hyödynnetyille kalalajeille on syntynyt uusia markkinoita ja niistä on jopa pulaa jalostusteollisuudessa. Perämerelläkin on iso potentiaali hyödyntää erityisesti lahnaa, säynävää, särkeä ja norssia. Se tarjoaa mahdollisuuksia niiden entistä kannattavampaan hyödyntämiseen, kunhan alueelta löytyy osaamista ja laitteistoa niiden pyyntiin ja jatkokäsittelyyn.

Pienten saaliserien tehokkaampi hyödyntäminen. Pienten saaliserien hyödyntäminen tuottaa ongelmia. Pienet saaliserät ovat kannattamatonta myydä tukkuun, koska logistiikkakustannukset nousevat liian suuriksi. Pientä erää ei myöskään kannata alkaa koneellisesti käsittelemään, koska työmäärä on suhteettoman iso pienen kalaerän myynnistä saatavaan tuottoon.

Kalojen massauksen kehittäminen kalasatamissa. Kalamassalle ja kalamassasta valmistetuille tuotteille on viime vuosina tullut runsaasti kysyntää. Perämeren rannikon kalasatamissa ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia valmistaa kalamassaa isompia määriä, koska tarkoitukseen sopivia laitteita ei ole.

Vesiviljelyn kasvatuslupien saaminen täysimääräiseen käyttöön. Iso kasvatuslupa Haukiputaan Martinniemeen tulee tulevaisuudessa tarjoamaan paikallista kalaa markkinoille selvästi aikaisempaa enemmän. Lupien saaminen käyttöön täysimääräisesti vaatii kuitenkin isoja investointeja. Niin ikään talvisäilytystä Perämeren alueella tulee kehittää, jotta vesiviljelyn kannattavuutta saadaan nostettua.

Painopisteelle on varattu 25 % kokonaisrahoituksesta.

Jotta kalatalousalan yrityksen pystyisivät tulevaisuudessakin toimimaan kannattavasti, alan täytyy kehittyä. Alalle tarvitaan uusia ja tehokkaampia, käytäntöjä, tekniikoita ja laitteita. Myös tiedon tuottaminen alueellisista kalakannoista on tärkeää, jotta kestävän kalastuksen taso pystyttäisiin määrittelemään. Uusia käytäntöjä ja tekniikoita ei välttämättä tarvitse kehittää alueella, vaan hyvä verkostoituminen, koulutukset, opintomatkat ja neuvontatyö mahdollistavat uusien käytäntöjen siirtymisen alueelta ja toimijalta toiselle.

Toimenpiteet

Sekasaaliiden lajittelun tehostaminen. Yksi suurimmista pullonkauloista luonnon kalojen tehokkaammassa hyödyntämisessä Perämeren rannikolla on troolikalastussaaliiden lajittelu. Myös särkikalojen rysäpyynnin ja saaliin hyödyntämisen merkittävä lisäys tulee vaatimaan tehokkaampaa lajittelua. Lajitteluun on mahdollista löytää uusia ratkaisuja erityisesti konenäön ja automatiikan avulla.

Kalastusmenetelmien kehittäminen. Kalastusmenetelmien ja pyydysten kehittäminen on tärkeää kalastuksen kannattavuuden parantatamisessa ja fyysisen työtaakan vähentämisessä. Perämeren rannikolla pyyntimenetelmät ovat osittain vanhanaikaisia ja parhaita tiedossa olevia käytäntöjä levittämällä voidaan vaikuttaa asiaan. Pohjarysäkalastuksen kehittämien on yksi suunta, jolla kalastukseen on mahdollista saada lisää tehokkuutta. Myös pyydysten kokemisen helppouteen on kiinnitettävä huomiota pyydyskehityksessä.

Verkostojen kehittäminen edelleen muiden ruokatoimijoiden kanssa. Ympäristöystävällisesti tuotettu lähiruoka on noussut megatrendiksi viime vuosien aikana. Perämereltä pyydetty tai siellä kasvatettu kala edustavat tätä trendiä mitä parhaiten. Yksin kala-alan resurssit markkinoida lähikalaa ovat kuitenkin rajalliset. Yhteistyötä muiden ruoka- ja hanketoimijoiden kesken kannattaa edelleen vahvistaa.

Kala-alan toimijoiden liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Erityisesti kaupallisen kalastuksen puolella on hyvin vähän toimijoita, jotka pyrkivät kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa määrätietoisesti. Jotta ala kehittyisi tarvitaan alalle enemmän toimijoita, jotka ovat valmiita investoimaan, kehittämään myyntiä ja markkinointia ja toimimaan kasvuhakuisesti.

Paremmat mahdollisuudet myös ulkopaikkakuntalaisille kaupallisille kalastajille hyödyntää yksityisiä vesialueita -yhteistyö ja tiedon tuottaminen esimerkiksi kalakannoista. Pääosin jako-/osakaskuntien vesialueille pääsy edellyttää vesioikeuden omistusta/hallintaa kyseiselle vesialueelle. Lupien saannin helpottuminen tarjoaisi lisää mahdollisuuksia kaupalliselle kalastukselle. Avainasemassa lupien saannissa ovat tietysti vesialueen omistajat sekä uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Hyvä yhteistyö vesien omistajiin sekä kalatalousalueisiin on tärkeää, jotta kyseiset tahot huomioivat toiminnassaan kaupallisen kalastuksen. Kestävän pyynnin tason määrittely aluekohtaisesti voisi olla keino parantaa kalastuslupien saantia myös yksityisillä vesialueilla.

Painopisteelle on varattu 25 % kokonaisrahoituksesta.

Paikallisen kalan käytön merkittävä lisääminen vaatii uusien tuotteiden kehittämistä ja paikallisen kalan näkyvämpää markkinointia. Paikallisesta kalasta täytyy pystyä luomaan tuotteita, jotka soveltuvat isojen kuluttajajoukkojen käyttöön. Valmistuotteet päivittäistavarapuolelle sekä HoReCa-puolen tuotteet ovat avainasemassa. Alueellisesti esimerkiksi kalamarkkinoiden ja erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ovat tärkeässä osassa. Myös kalatalousalan korostaminen lähiruuan tuotannossa on tärkeää. Brändien luominen paikalliselle kalalle vahvistaa merkittävästi paikallisen kalan asemaa markkinoilla.

Toimenpiteet

Uusien kalatuotteiden kehittäminen erityisesti vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista. Luonnonkalan menekin lisääminen vaatii uusien tuotteiden kehittämistä. Erityisesti isoille kuluttajaryhmille suunnattujen tuotteiden avulla luonnon kalan menekkiä on mahdollista kasvattaa reilusti nykyisestä. Erityisesti vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista tulisi kehittää uusia tuotteita. Näitä ovat silakka, kuore, särkikalat sekä kalastussesonkeina muikku ja karisiika.

Luonnon kalojen mädin arvostuksen nostaminen. Erityisesti muikun ja siian mädit ovat suuresti arvostettua herkkua. Sen sijaan muiden luonnon kalojen mädit ovat vähemmän käytettyjä. Niiden arvostuksen ja kysynnän kasvattaminen toisi lisää kannattavuutta pyyntiin.

Paikallisten kalatuotteiden ja kala-alan toimijoiden brändäys. Paikalliset kalat ja kalatuotteet ovat pääosin heikosti brändättyjä. Tekemällä Perämeren kaloja tunnetummaksi esimerkiksi uusien tuotemerkkien avulla voitaisiin paikalliselle kalalle tuottaa paljon lisäarvoa. Niin ikään kala-alan toimijat eivät tällä hetkellä nouse esiin paikallisina lähiruuan tuottajina. Yritysten näkyvyyteen ja markkinointiin panostamalla saadaan paikalliselle kalalle vahvempi asema markkinoilla.

Paikallisen kalan hyödyt tietoon ruokakasvatuksen avulla. Paikallinen luonnon kala ja lähellä tuotettu kasvatettu kala ovat erittäin terveellistä ja ekologista ruokaa. Nämä ovat paikallisen kalan vahvuuksia, joita tulisi hyödyntää enemmän myös ruokakasvatuksessa.

Digitalisaation avulla uudenlaisia tapoja markkinoida kestävästi pyydettyä kalaa. Viime aikoina ruuan vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat nousseet puheenaiheiksi ja tärkeiksi tekijöiksi hankintoja tehtäessä niin kuluttajien kuin isompien toimijoiden kohdalla. Rannikkokalastuksessa jo EU-säädöksistä tulee tiukat vaatimukset kalan jäljitettävyydelle.

Lisää menekkiä karisiialle ja muikulle etenkin syksyn sesonkina. Muikun ja karisiian syksyiset saalismäärät Perämerellä ovat niin suuria, ettei niille löydy riittävää kysyntää järkevään hintaan. Uusien käyttökohteiden, uusien tuotteiden ja markkinoinnin avulla on mahdollista kasvattaa karisiian ja muikun markkinoita erityisesti syksyllä, jotta saaliit saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Painopisteelle on varattu 10 % kokonaisrahoituksesta.

Kalastusmatkailussa Perämeren rannikon alueella on paljon potentiaalia. Lohijokien lisäksi merialue tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastusmatkailun kehittämiseen. Kalakannat ovat monelta osin hyvässä kunnossa. Nykyinen palveluntarjonta ei kuitenkaan mahdollista kalastusmatkailun isompaa kasvua. Kalastusmatkailun kehittyminen vaatii palvelujen parempaa tuotteistamista ja yhteistyötä muiden matkailupalvelun tarjoajien kanssa. Isommissa rannikon kaupungeissa kalastusmatkailupalveluita olisi mahdollista yhdistää muihin matkailupalveluihin. Kalastusmatkailupalvelut voivat tarjota matkailijoille sekä yrityksille vaihtoehtoisia matkailupalveluita ja uniikkeja luontoelämyksiä. Keskiössä on kalastusmatkailupalveluiden parantamiseen ja kalan hyödyntämiseen liittyvä kehittäminen.

Toimenpiteet

Kalastusmatkailupalveluiden parempi tuotteistaminen. Kalastusmatkailun osalta palveluntarjontaa alueella tulee kehittää. Tällä hetkellä kalastusmatkailupalvelut ovat keskittyneet vahvasti loheen ja kohdistettu pitkälti kalastuksen harrastajille. Kehittämällä tarjontaa esimerkiksi yrityksille ja Lapin matkailijoille kalastusmatkailusta saatavaa liikevaihtoa on mahdollista lisätä huomattavasti. Palvelut tulee olla selkeästi tuotteistettuja ja helppoja ostaa.

Kalastusmatkailupalvelut paremmin osaksi muuta matkailua. Yhtenä kehittämisen kohteena kalastusmatkailussa on yhteistyön parantaminen kalastusmatkailuyrittäjien ja muiden matkailualan yritysten sekä kuntien matkailupalvelujen välillä. Yhteistyön avulla tavoitetaan uusia asiakasryhmiä ja markkinointiin voidaan panostaa enemmän. Yhteistyön myötä matkailupalveluiden tarjontaa on mahdollista monipuolistaa ja matkailijoille pystytään tarjoamaan houkuttelevia palveluita.