Kolumni: Toimiva arki tarvitsee yrityksiä

Suomen Yrittäjien kuntabarometri julkaistiin viime viikolla. Kysely kartoittaa kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Utajärvi loisti pienten kuntien ykkössijalla ja myös Muhos sijoittui yli keskiarvon. Hienoa!

Kuntien vetovoimatekijöitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Timo Aro on ryhmitellyt niitä koviin ja pehmeisiin tekijöihin, identiteetti- ja sijaintitekijöihin ja villeihin kortteihin.

Koviin vetovoimatekijöihin kuuluvat työ, yritystoiminta, investoinnit ja koulutus. Keskityn työhön ja yritystoimintaan.

Kunnan kehittämisen ja vetovoiman näkökulmasta yksityinen sektori voidaan jakaa neljään ryhmään. Osa yrityksistä palvelee paikallisia asukkaita. Niiden merkitys on pelkkää liiketoimintaa suurempi.

Asukkaan arki sujuvoituu, kun auton huolto tai hiustenleikkaus ei vaadi pitkää ajomatkaa. Toimivat lähipalvelut voivat vaikuttaa keskeisesti asuinpaikan valintaan.

Toisen ryhmän muodostavat teolliset yritykset, jotka työllistävät paljon ja ovat kunnille tärkeitä. Kolmannen ryhmän yritykset sijoittuvat tietylle alueelle, mutta toiminta perustuu ulkopuolisiin asiakkaisiin. Matkailu on tästä hyvä esimerkki.

Neljännen ryhmän muodostavat paikkariippumattomat yritykset, kuten verkkokaupat, erikoispalvelut ja ulkopuolisille markkinoille myytävät palvelut.

Maaseudun vetovoima kohdistuu myös etätyötä tekeviin. Kun työ ei ole sidottu paikkaan, muutto maaseudulle voi olla identiteetin, villin kortin tai vaikka harrastuksen ohjaamaa. Tuolloinkin korostuu arjen toimivuus, jota yritysten palvelut vahvistavat.

Elinvoimainen kunta tarvitsee lähipalveluita sekä ulkoiseen tulovirtaan perustuvaa liiketoimintaa. Paikallispalvelujen markkina on yhteydessä asukaslukuun, kun taas laajemmille markkinoille suuntautuva yritystoiminta voi kasvattaa työpaikkoja ja verotuloja rajattomammin.

Monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa työtä sekä palveluja ja vahvistaa alueen vetovoimaa.

Leader-ryhmissä tehdään päivittäin yhteistyötä maaseudun toimijoiden, yrittäjien ja kylien asukkaiden kanssa. Tunnistamme mistä syntyy maaseudun elinvoima.

Tärkeitä tekijöitä ovat työ ja elanto, peruspalvelut, vapaa-ajan mahdollisuudet sekä yhteisöllisyys. Kokemusta elinvoimaisesta asuinpaikasta vahvistaa keskeisesti myös yksityisten palvelujen kattavuus.

Leader tukee liiketoiminnan aloittamista, kehittämistä ja investointeja sekä neuvoo rahoituksen haussa. Ohjelmakaudella 2023–2027 olemme rahoittaneet yrityksiä Utajärvellä 18 kertaa yli 161 000 eurolla ja Muhoksella 20 kertaa yli 280 000 eurolla. Luvut sisältävät julkisen tuen sekä yritysten omarahoituksen.

Kuntabarometrin tulokset muistuttavat, että vetovoimaa rakennetaan monella tasolla. Työn ja yritystoiminnan edellytyksiin vaikuttavat myös meistä riippumattomat tekijät. Siksi on tärkeää vahvistaa sitä, mihin voimme vaikuttaa: yhteistyötä, investointeja, yritysten uudistumista ja tulevaisuudenuskoa.

Elinvoimaan ei ole patenttiratkaisua, mutta sille voidaan rakentaa hyviä edellytyksiä yhdessä.

Tanja Lepistö
toiminnanjohtaja
Oulun Seudun Leader

Lue kolumni Tervareitistä