Iin yhdistykset herättivät uittoperinteen eloon

Iin Uittoviikkon Perinnepöytä kokosi paikallisia jaetun ruoan ja yhteisten tarinoiden äärelle. Ilta oli osa tapahtumaviikkoa, joka toi yhteen perinteitä, teatteria, musiikkia ja ennen kaikkea ihmisiä.

Idea Uittoviikosta alkoi muhia, kun Johanna Jakku-Helama kuuli työprojektissa iiläisten vanhoja tarinoita uiton ajoilta. Erityisesti häntä jäi kiinnostamaan uittoon liittynyt koko kylän yhteishenki.

– Vaikka uitto oli hurjaa, moni muisteli sitä lapsuutensa parhaana aikana, tapahtumaa koordinoinut Jakku-Helama kertoo.

Tukkilaisperinne on elänyt Iissä pitkään muun muassa Iin Urheilijoiden perinteisten Kuningasjätkä-tukkilaiskisojen kautta. Jakku-Helama alkoi kuitenkin pohtia, mitä tapahtuisi, jos uiton ympärille rakennettaisiin kokonainen viikko perinteestä ammentavia tapahtumia.

Yhdeksän yhdistystä saman pöydän ääressä

Tapahtuma lähti liikkeelle yhteisestä kokoontumisesta.

– Kutsuin iiläiset yhdistykset saman pöydän ääreen, ja siitä virisi nopeasti innostus, Jakku-Helama kuvailee.

Kun vastuu jaettiin usean yhdistyksen kesken, jokainen pääsi toteuttamaan omia vahvuuksiaan. Samalla kenenkään harteille ei jäänyt liian suurta vastuuta. Innostus ja ideointi yllättivät myös OSK Toripadassa vaikuttavan Jakku-Helaman.

– Sydän tässä pakahtuu, kun seuraa, miten tämä porukka tekee yhteistyötä hyvällä fiiliksellä. Yhdistysten kesken on syntynyt muutakin yhteistyötä, Jakku-Helama iloitsee.

Uittoviikkojen järjestäjinä toimivat yhdeksän iiläistä yhdistystä, Iin kunta ja Iin seurakunta. Viikko oli myös osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 ohjelmaa.

Omat vahvuudet käyttöön

Uittoviikolla tapahtumia järjestettiin eri puolilla Iitä. Perinteiset tukkilaiskisat kisattiin Raasakkakoskella, Nätteporissa ja Kuivaniemen kirjastolla pidettiin elokuvailtoja, Huoviskylässä järjestettiin taidetyöpajoja ja Perinnepöytä-tapahtuma kokosi väkeä Iin Taitotalolle.

Viikon aikana tarjolla oli myös musiikkia ja tansseja. Tapahtumasarjan huipensivat kotiseutupäivän juhla sekä iltamat Huilingissa.

Jakku-Helaman mukaan tapahtumilla haluttiin tuoda näkyväksi paikallista kulttuuriperimää.

– Iiläisyyteen on liittynyt sellainen rehellisyys, sitkeys, ahkeruus ja yhdessä tekeminen. Tapahtumilla haluttiin myös juhlistaa ja arvostaa meidän perinnekulttuuria, hän kertoo.

Leader-rahoituksesta tukea tapahtumiin

Uittoviikon järjestämiseen saatiin tukea Oulun Seudun Leaderilta. Tukea käytettiin muun muassa tapahtumaviikon yhtenäiseen ilmeeseen ja ohjelman toteutukseen.

Lea Forsberg Hobla ry:stä kertoo, että rahoitus oli tärkeää erityisesti siksi, että pienet yhdistykset pystyivät järjestämään maksuttomia tapahtumia koko Iin iloksi.

– Leader-rahoituksen turvin pystyimme järjestämään Uittoviikon ilmaistapahtumina. Pienten yhdistysten omat varat eivät riitä tällaisen tapahtuman toteutukseen, Forsberg kertoo.

Forsberg oli mukana erityisesti Uittoiltamien järjestämisessä. Iltamissa on tyypillisesti tehty talkoilla ohjelmaa koko kylän yhteiseksi huviksi. Myös Uittoviikon  tapahtumien eteen paiskittiin töitä vapaaehtoisvoimin.

– Tapahtuma on vaatinut paljon talkootunteja, mutta tämä on niin mukavaa, että aina on jaksanut lähteä, Forsberg hymyilee.

Yhteinen tekeminen jatkuu

Iin Uittoviikko näytti, että paikallinen perinne voi saada uuden elämän, kun tekijät kootaan yhteen ja vastuu jaetaan. Samalla syntyi yhteistyötä, jota ei haluta jättää yhteen kesään.

Yhdistykset haaveilevat perinteen jatkamisesta myös ensi vuonna, ja uusia ideoita on syntynyt matkan varrella jatkuvasti.

– Onhan Iin Uittoviikossa sellaista maalaisromantiikkaa ja eksotiikkaa, joka toivottavasti kiinnostaa ihmisiä kauempaakin, Jakku-Helama sanoo.

Uittoviikon tapahtumajärjestelyissä oli mukana Kuivaniemen kotiseutuyhdistys, Iin Laulupelimannit, Pohjois-Iin kyläyhdistys, Kulttuurikoti Salmela, Iin Urheilijat, Osk Toripata, Hobla ry, Taitotalo ry ja Iin Mieslaulajat. Lisäksi Iin kunnan kirjastopalvelut ja Iin seurakunta järjestivät tapahtumaviikolla uittoon liittyvät tapahtumat.