Leader-rahoitus on auttanut Nuijamiesten lavaa pysymään elävänä sukupolvelta toiselle
Tässä juttusarjassa sukellamme Oulun Seudun Leaderin historiaan ja nostamme esiin nostalgisia palasia vuosien varrelta.
Nuijamiesten lava Kiiminkijoen varressa on ollut osa Ylikiimingin kesää jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Vuonna 1959 rakennettu tanssilava avattiin juhannustansseilla, ja siitä lähtien lavalla on tanssittu joka kesä Ylikiimingin Nuijamiesten järjestämänä.
Pitkään jatkunut toiminta on poikkeuksellista suomalaisessa tanssilavakulttuurissa.
Moni pienempi lava on vuosien varrella hiljentynyt, mutta Nuijamiesten lava on säilynyt elävänä. Yksi syy on lavan määrätietoinen kehittäminen eri vuosikymmeninä.
Tässä työssä myös Leader-rahoituksella on ollut osuutensa EU:hun liittymisen myötä. Ylikiimingin Nuijamiesten puheenjohtajan Veikko Jokikokko ja Nuijamiesten lavan huvijaoston puheenjohtaja Piia Parkkinen uskovat jatkuvan kehittämisen olevan lavan pitkän iän salaisuus.
– Olemme saaneet kiitosta siitä, että lavaa on pidetty hyvässä kunnossa. Projekteja on uskallettu tehdä tarpeen mukaan.
Alkuaikoina myös Juopulinkosken lavana tunnettu kesätanssipaikka laajennettiin jo vuonna 1966. Nykyisen tanssilattia-alueen perusta syntyi vuonna 1972 valmistuneen uuden lavan myötä. Vuonna 1974 lavalla tehtiin edelleen voimassa oleva yleisöennätys, kun Yleisradion Lavalauantai-ohjelma lähetettiin suorana Nuijamiesten lavalta. Paikalla oli 2 712 ihmistä.
Vuosituhannen vaihteessa EU-rahoitus tuli mukaan osaksi lavan kehittämisen historiaa. Lavalla toteutettiin laaja rakentamishanke vuosina 2004–2005. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Jokivarsien modernilta maaseutuyhdistykseltä Jomma ry:ltä. Tuolloin lavan matala katto uusittiin korkeammaksi aumakatoksi, ravintola- ja wc-tiloja kehitettiin, piha-aluetta ja pysäköintiä kunnostettiin sekä asuntoautoalue rakennettiin huoltotiloineen.
– Isompia remontteja ei voisi tehdä ilman ulkopuolista rahoitusta, Jokikokko sanoo.
Myöhemminkin lavan toimintaa on uudistettu vastaamaan ajan ja kävijöiden tarpeita. Alueelle on rakennettu esimerkiksi edelleen toimivat disco- ja karaoketilat. Oulun Seudun Leader on ollut mukana tässä kehityksessä: karaoken ja sisääntuloportin töihin saatiin Leader-rahoitusta vuosina 2011–2012.
Rahoituksen avulla vapaaehtoisvoimin toimiva seura on pystynyt toteuttamaan uudistuksia, joita pelkillä omilla varoilla olisi vaikea tehdä. Samalla on vahvistettu paikallista kulttuuriperintöä ja ylläpidetty nykyisin Oulun ainoaa tanssilavaa.
Nyt tehty uudistus jatkaa samaa kaarta. Vanhaa ei pureta uuden tieltä, vaan paikkaa kehitetään niin, että se voi palvella myös tulevia tanssikesiä.
Lavan toiminta on edelleen myös Ylikiimingin Nuijamiesten urheiluseuran tärkein tulonlähde. Sen avulla katetaan paikallista urheilutoimintaa ja mahdollistetaan lapsille ja nuorille edullisia harrastusmahdollisuuksia eri liikuntalajeissa.
Sekä Jokikokko että Parkkinen ovat itse harrastaneet nuorempina Ylikiimingin Nuijamiesten riveissä. Nyt he jatkavat seuran työtä vapaaehtoisina.
– Nyt on meidän aikamme maksaa takaisin.
Vuosien 2024–2026 uudistus jatkaa lavan pitkää kehittämisen perinnettä. Se on myös esimerkki siitä, miten vapaaehtoistyön ja maaseuturahoituksen avulla voidaan pitää yllä paikallisesti tärkeää toimintaa ja huolehtia siitä, että lava palvelee myös tulevina vuosina.
Tutustu Ylikiimingin Nuijamiesten toimintaan
Lähteenä käytetty tekstiä Nuijamiesten Lavan historia 1959–2019. Kirjoittajat: Haapamäki, Lasse ja Pelkonen, Toivo, Ylikiimingin Nuijamiehet ry. https://www.nuijamiehet.net/nuijamiesten_lava/lavan-historia-1959-2019/