Videoteos antaa Kiiminkijoelle äänen

Kiiminkijoki on jäänyt toisinaan toisten jokien varjoon. Nyt sen tarinat, muistot ja muuttuva luonto ovat päätyneet valkokankaalle. Leader-rahoituksella toteutettu videoteos yhdistää paikallisten kokemukset ja historian, tutkimuksen sekä taiteen.  

Videoteoksessa elävöitetään myös Kiiminkijokivarren historiaa. Oikealla teoksen kuvaaja ja ohjaaja Marja Haapakangas. Kuva otettu videoteoksen

Vesi vyöryy yli jäisten palteiden. Keväällä se kuljettaa jäälauttoja rantatörmille, kesällä hyväilee vedessä kelluvaa saunojaa. Syksyllä joessa ui pesää rakentava majava. Vuodenajat ja vuodet vaihtuvat, mutta joki jatkaa kulkuaan. Valkokankaalla virtaava Kiiminkijoki kutsuu katsomaan tuttua maisemaa uusin silmin.

Taiteellis-dokumentaarinen videoteos Kiiminkijoki – veden äärillä on kunnianosoitus Kiiminkijoelle. Video- ja kuvataiteilija Marja Haapakankaan toteuttama teos yhdistää ihmisten muistoja, paikallista kulttuuria ja kokemuksia joen merkityksestä niin ihmisille kuin muulle luonnolle. Tunnin mittainen teos kuljettaa katsojan Kainuun latvavesiltä aina Perämerelle ja kertoo Kiiminkijoesta sekä tiedon että tunteen kautta.

Varjoon jääneen joen toinen puoli

Toive videoteoksesta syntyi Kiiminkijoki ry:ssä. Idean takan oli yhdistyksen hallituksen jäsen Pasi Haapakangas, jonka tytär Marja päätyi tekosen toteuttajaksi. Puolangalta Kivarinjärvestä alkunsa saava Kiiminkijoki virtaa Utajärven, Oulun Kiimingin ja Haukiputaan kautta Perämereen. Kiiminkijoki on harvoja vapaana virtaavia jokia, mutta se on jäänyt usein Oulujoen ja Iijoen varjoon. Paikalliset halusivat tuoda esille joen merkitystä.

– Kiiminkijoella on ollut unohdetun joen maine. Se on tunnettu ruskeana jokena, josta ei saa juuri kalaa. Siksi halusimme tuoda toisenlaista näkökulmaa esiin, kertoo väitöskirjatutkija ja Kiiminkijoki ry:n jäsen Olli Haanpää.

Ennen videoteosta oli tutkimus. Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä MATKI-hankkeessa selvitettiin, miten Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttöä voitaisiin kehittää ilmaston ja vedenlaadun kannalta kestävämmäksi. Hankkeessa etsittiin yhdessä keinoja muun muassa joen vedenlaadun parantamiseksi.

Väitöskirjatutkija Olli Haanpää tarkasteli hankkeessa myös asukkaiden suhdetta alueen luontoon. Kiiminkijoen ja paikallisten tarinat imaisivat mukaansa.

– Videon synnylle oli iso merkitys, että taustalla oli jo tutkimustyötä. Haastatteluiden myötä kartalle alkoi tulla merkkejä tärkeistä paikoista, Haanpää ja Haapakangas kertovat.

Haanpää on kirjoittanut videoteoksen yhteyteen myös tieteellis-taiteellisen tekstin.

 

Löytöretki omille kotikulmille

Haukiputaalla Kiiminkijoen varrella kasvanut Marja Haapakangas kuvasi, ohjasi, käsikirjoitti ja editoi teoksen. Vaikka joki oli hänelle tuttu lapsuudesta, videon tekeminen sai katsomaan sitä uudella tavalla.

Haapakankaan suku on Kiiminkijoen rannoilta. Lapsuuden maisemiin kuuluvat metsät, marjastusretket, pilkkireissut ja tutut leikkipaikat. Nykyään hän asuu Paimiojoen tuntumassa, mutta kaipaa pohjoisesta erityisesti hiljaisuutta ja joella hiihtämistä.

Myös kesäisessä joessa uimisesta on jäänyt vahva muisto. Tuo tunne on päätynyt myös videoteokseen.

– Uinnin jälkeen jäin kellumaan. Kiiminkijoen vesi tuntui aina hoitavan, viivyttävän luonaan, Haapakangas kuvaa.

Videoteosta varten kuvamateriaalia syntyi koko joen pituudelta ja kaikkina vuodenaikoina. Tarinaan punoutuivat Haapakankaan omat kokemukset, joen äärellä vietetty aika, paikallishistoria sekä asukkaiden kertomukset. Videolla kuullaan myös katkelmia ihmisten Kiiminkijoelle kirjoittamista kirjeistä.

Kerrontaa siivittää jousisoittimista rakentuva äänimaisema, jonka on säveltänyt Kiiminkijoen varrella asuva ja työskentelevä muusikko Ilmari Mäenpää.

– Teoksen tekeminen oli löytöretkeilyä. Alun perin puolen tunnin mittaiseksi suunnitellusta teoksesta paisui lopulta tunnin pituinen kokonaisuus, Haapakangas kuvaa.

Still-kuva Kiiminkijoki – Veden äärillä -videoteoksesta.

Joella on monta ääntä

Teos kertoo joesta myös eläinten ja elollisen luonnon näkökulmasta. Videolla seurataan pesivää joutsenpariskuntaa, ja Markus Hanhelan kuvaamana nähdään saukon, majavan ja jokiravun elämää.

Samalla näkyy, miten ihminen on ajan kuluessa muokannut jokiympäristöä niin hoitamalla kuin tuhoamallakin. Kiiminkijoen ympäristöä ennallistetaan, mutta Nuorittalla näkyvät myös turvetuotannon jäljet ja joen alajuoksulla mustaliuskekiven vaikutus.

Haanpään ja Haapakankaan mukaan teoksen vahvuus on sen moniäänisyys. Se ei tarjoa yhtä valmista tulkintaa joesta tai sen tilasta.

– Teos laittaa ihmiset ajattelemaan itse. Se antaa vapauden tehdä monenlaisia tulkintoja, Haapakangas kuvaa.

Siksi joesta haluttiin kertoa myös taiteen eikä vain markkinoinnin tai tieteen kielellä.

– Taide antaa vapauden tuoda näkyväksi se, mitä on koettu. Taiteen kautta herätetään myös ristiriitoja.

Haapakangas ja Haanpää pitävät tärkeänä sitä, että ihmisillä on omakohtaisia kokemuksia luonnosta. Kun joen tuntee, sen jatkuvuudesta ja hyvinvoinnista voi alkaa välittää.

Paikalliset tarinat uusille yleisöille

Videoteoksen tekeminen vaati aikaa, rahaa ja ihmisiä. Kiiminkijoki ry haki hankerahoitusta Oulun Seudun Leaderilta vuosille 2024–2026, ja lisäksi mukana oli omaa sekä Kiiminkijoki ry:n rahoitusta. Haapakangas ja Haanpää näkevät Leaderin tuen mahdollistavana.

– Leader-rahoitus oli joustava, ja sen kautta oli helppo luoda yhteys maakuntaan. Se antoi vapauden tuoda periferian ihmisten ääntä esille, Haapakangas kertoo.

Teos sai ensiesityksensä 12.9.2026 Valoa Kiiminkijoella -tapahtumassa. Sitä on tarkoitus esittää myöhemmin myös Kiiminkijoen alueella ja Oulun seudulla. Esityspäivät ja tilaisuudet tarkentuvat myöhemmin.

– Odotamme mielenkiinnolla, miten eri ihmiset ottavat teoksen vastaan, Haapakangas kertoo.

Teokselle voi löytyä yleisöä myös Suomen ulkopuolelta. Videoteosta suunnitellaan esitettäväksi kesällä 2027 Oulussa Antropologipäivillä, joille saapuu myös kansainvälisiä tutkijoita. Lisäksi videoteos on esillä 30.10.2026 avautuvassa näyttelyssä Kemiönsaarella. Teoksen kanssa rinnakkain esitetään myös Paimiojoesta inspiroitunutta taidetta.

Vaikka Kiiminkijoki on teoksen päähenkilö, Haapakangas uskoo sen puhuttelevan muitakin kuin vain alueen ihmisiä.

– Videoteos olisi voinut kertoa myös monesta muusta joesta. Teos on samaistuttava muillekin jokivarressa eläville. Toivon, että teos herättää ihmisten omia muistoja ja elämäntarinaa.

Tietoa teoksesta sekä Kiiminkijoesta:

www.kiiminkijoki.fi

www.marjahaapakangas.com

Instagram: @haapakangasmarja ja @kiiminkijoki

Facebook: Kiiminkijoki ry

Still-kuva Kiiminkijoki – Veden äärillä -videoteoksesta.



Muita uutisia